Yki Räikkälä Kalpeakatseisia näkökulmia Satakunnasta

Me olimme kaiken keskus

  • Me olimme kaiken keskus
  • Me olimme kaiken keskus

Maapallo on sijoittunut nerokkaasti oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan. Sijaitsemme elämälle suotuisalla vyöhykkeellä. Tiede on kehittynyt ja tiedämme aurinkokuntamme muista planeetoista sen verran, että muita sivilisaatioita ei ihan naapurissa ole. Minkähänlaista olisikaan, jos tietäisimme, että niitä marsilaisia todella olisikin? Että Aurinkoa kiertäisikin toinen tai kaksikin maan kaltaista planeettaa?

Gliese2343 –tähden ympäriltä on nyt löydetty peräti kolme planeettaa, jotka voivat olla maapallon kaltaisia. Tämä havaintohan oli vain ajan kysymys. Ensimmäinen eksoplaneetta löydettiin vuonna 1992 ja nyt niitä on löytynyt jo satoja. Nämä supermaapalloiksi nimetyt planeetat löytyivät tutkijaryhmän yhdistettyä Gliese 667C -nimisestä tähdestä kerätyt uudet tiedot aiempiin havaintoihin. Suomalaisena voi vähän lesoilla siitä, että löydön tehneen tutkijaryhmän toinen johtaja on nimeltään Mikko Tuomi. Ryhmä löysi tähden ympäriltä seitsemän planeetan järjestelmän, jossa kolme palloa sijaitsee alueella joka saattaa olla elämälle suotuisa. Korostettakoon tässä sanaa ”saattaa”.  - Mutta kuitenkin.

 

Kuviteltakoon, että nämä kolme planeettaa kehittyivät samaan tahtiin, elolliset oliot alkueliöistä dinojen sun muitten ja apinoiden myötä lopulta evolutoituivat tämmöisiksi enemmän tai vähemmän älykkäiksi olennoiksi, kuin me kuvittelemme olevamme. Vuosisatoja kaikilla planeetoilla kiisteltiin kivikasojen omistuksista ja siitä kenen uskonto oli paras. Sitten tulivat keplerit, galileot, newtonit jne. Sivilisaatiot tajusivat, että HE kiersivät tähteä, eikä kaikki muu heitä. Tähtitiede kehittyi, planeetat löydettiin, määriteltiin ja nimettiin. Ja päivänä muutamana avaruusluotaimilla selvisi, että yhdellä kiertoplaneetalla aivan oli paitsi elämää, myös ilmiselvästi  asusteli samankaltaisia olentoja. Ja sitten toisella. Vuosisatoja kaikilla oli ollut Iso Kirja, jossa ilmoitettiin, että HE olivat ainutkertaisia. Jokaisella planeetalla kävi jysäys, kun kävi ilmi kaksi vierasta sivilisaatiota.

Uskontojen perusteet klappasivat pahasti. Jos sivilisaatioita oli aivan tuossa naapurissa, niin miksi ihmeessä Kirjassa ei niitä mainittu? Kirjassa kuitenkin ilmoitettiin luoja-ylimmäisen luoneen kaiken. Monet uskovat kriisiytyivät pahan kerran. Seurasi eksistenssiongelmia ja tietysti vakavia konflikteja uskon auktoriteettien, eri uskon lahkojen ja tieteen harjoittajien kesken. Tuloksia epäiltiin. Riideltiin. Vainottiin. Kauan. Keskellä ollut Gliese-aurinko-parka jäi sivuosaan. Meni muutamia ajanjaksoja ja kaikilla planeetoilla kehitettiin suunnilleen samoihin aikoihin tekniikka lähettää ja vastaanottaa viestejä kaikkien kolmen kesken. Mutta kukaan ei ymmärtänyt hölkäsen pöläystä viestien sisällöistä. Siepatut sotkuiset kuvasignaalit kertoivat, paitsi että kaikilla oli kaksi jalkaa, kaksi kättä ja yksi pää, lähinnä käsittämättömästä toiminnasta.

Sitten kehitettiin tekniikka lähteä toisille planeetoille. Mutta kaikki empivät. Yhdelläkään sivilisaatiolla ei ollut muuta havaintoa kuin avaruusluotainten kuvat, älämölöiset radioviestit sekä TV-signaalit, joissa jo erottui idioottimaisen näköisiä olentoja viidakoissa ja muissa epämääräisen näköisissä paikoissa rämpimässä, mätkimässä eri näköisin astaloin toisiaan, tekemässä toisilleen eleitä, joita ei voinut tulkita kunnioittaviksi ja muuta älytöntä. Kontrasti oli vähän kuin juutalaisten ja muslimien välillä, tai luterilaisten ja katolisten. Tai raumalaisten ja porilaisten. He eivät kyenneet ymmärtämään niitä toisia.

Spektrometriset mittaukset jokaisella osoittivat, että niillä toisilla planeetoilla oli runsaasti luonnonrikkauksia. TV-signaalit osoittivat, että niillä toisilla planeetoilla asusti ruman näköisiä ja aggressiivisesti käyttäytyviä olioita. Aikaa myöten päät saatiin käännytettyä pahimmiltakin taivaanrannan maalareilta ja rauhapuluilta. Kaikki vakuuttuivat siitä, että ne toiset maailmat olivat paholaisten asuttamia ja oli vain Kaikenluojalle kunniaksi, että nämä tuhottaisiin. Niinpä jokainen sivilisaatio varusti raskain asein avaruusaluksensa ja siunasivat nämä pyhään tehtäväänsä. Niin nämä kaikki lähtivät toistensa niskaan kuin konkistadorit Etelä-Amerikkaan aikoinaan täällä maapallolla. Paitsi että kaikki olivat niitä konkistadoreita. Valovuosien päästä tuli sitten  avaruusarkeologeja tutkimaan planeettoja ja merkkejä muinaisista sivilisaatioista.

--

Gliese 667C:n ympärillä olevat planeetat eivät ole kuin maapallo. Planeetat eivät kierrä itsensä ympäri eli toisella puolella on aina päivä ja toisella yö. Mutta avaruus on suuri ja todennäköisesti jossain kiertää maan kaltaisia planeettoja tähtiensä ympäri sivilisaatioineen. Ei ole kauan siitä, kun me kuvittelimme olevamme kaiken keskus. Kuinkahan kauan menee siihen, että me joudumme heräämään siihen ikävään todellisuuteen, että Iso Kirja ei kertonutkaan ihan kaikkea? Kymmenen, sata, tuhat vuotta? Mitä sitten tapahtuu? Kukapa tietää. Ainakin silloin loputkin meistä tietää, ettemme olleetkaan kaiken keskus.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen

Onpas hyvä kun ei voi kriisiytyä kun tämä "Iso kirja" on minulle vain lammaspaimenten lakikirja jonka opetuksia en pidä juuri minään

Se että tuo monille lohdutusta ja kiinnekohdan elämään sen sijaan on minulle aivan allright kunhan ei tule tuputtamaan kuten tapana on

Noista muista sivilisaatioista sitten
Jos olisivat superälykkäitä kuten sci-fissä niin eihän ne meihin mitään kontaktia ottaisi kun katsoisivat että "jahas luonnontilassa vielä, palataan asiaan miljoonan vuoden päästä"

Niin ja ihmiskunta suhteessa "muukalaisiin"
No tunnettua on että olemme erittäin nerokkaita keksimään tapoja joilla tappaa, tuhota ja eristää erilaiset (toiset)
Eihän täällä kukaan tule toimeen edes naapurinsa kanssa
Saati sitten jos uhvomiehiä pitäisi sietää

Kun avaruus nyt ääretön on niin kaiketi siellä jotain elämää on
Jotenkin tuntuu vain että olisiko se joko niin yli meidän mielikuvituksen menevää sitten tai toisena vaihtoehtona masentavan samanlaista

Niin että jos joku superälykäs uffomies(mieäs) tämän lukee niin minut saisi kyllä siepata mutta jätetään ne anaalikokeet tekemättä
Kerron ihan kaiken jos viette pikku ajelulle tuolle puolen tähtien

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Aurinkokunnassamme elämää todennäköisimmin taitaa olla Europa-kuussa. Johtuen marsin vetovoimasta ja elliptisestä radasta, sen on 24 kilometriä paksun jääkuorensa alla ytimeltään lämmin, eli siellä on ehkä jonkinlainen meri, jonne ei aurinko pääse.

Neste taitaa olla elämän edellytys. Mikä sanoo, että sen nesteen täytyy olla vettä?

Mitä uskontoihin tulee, ne kyllä selviävät sisäänrakennetun itsepetosmekanisminsa takia mistä tahansa, jopa vääräksi osoittautuneista ennustuksista. Kun kirja on kirjoitettu tarpeeksi metaforisesti ja hämärästi, sieltä löytyy kyllä selitys mihin tahansa.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Ei ole pelkoa että älypäitä löytyisi, saatika uhkaisi niin tai näin päin. Syynä ei niinkään ole välimatkat, vaan aikamatkat. Yks laji oli kuulema hetken aikaa olemassa, nykysin145 000 valovuoden päässä olevalla bigbook 042 planeetalla, mutta se hävisi jo 100 000 007 vuotta sitten. Seuraava älypäälajike on kypsymässä 170 000 000 valovuoden päässä, ne keksvät deodorantin vuonna 123 456 158. Sci-Fi on kivaa ja suositeltavaa, mutta todellisuuden kanssa sillä on tietyt vaikeutensa, koska se heijastaa vain omia höpinöitämme.

Käyttäjän YkiRikkl kuva
Yki Räikkälä

juuri näin. Tämäkin oli omia höpinöitäni, kesähumpuukia. Ei pelkoa, minusta ei ole uudeksi af Grannin Jussiksi.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Mutta Yki, mitä vittua me oikein olemme? Omanko mielikuvituksemme tuottamia hallusinaatioita?

Puheenaiheeseen liittyvää

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa